Avioliittolain uudistus tuo määräajan avio-oikeudelle

Kirjoittanut
Petra Lindberg
15.9.2025 — Suomen avioliittolaki on saamassa merkittävän päivityksen, joka vaikuttaa erityisesti avioeron jälkeiseen omaisuuden jakoon. Lakimuutos tuo kymmenen vuoden määräajan avio-oikeudelle, mikä selkeyttää ja nopeuttaa perhe- ja perintöoikeudellisia prosesseja. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.4.2026.
Avio-oikeudesta
Avio-oikeus tarkoittaa avioliittolain mukaista oikeutta, joka osituslaskelman mukaan vähemmän nettovaroja omistavalla aviopuolisolla on enemmän nettovaroja omistavan puolison omaisuuteen avioliiton päättyessä. Vähemmän omistavalla puolisolla on pääsäännön mukaan oikeus saada enemmän omistavalta puolisolta tasinkoa sen verran, että kummallekin tulee osituksessa sama määrä varoja. Avio-oikeus toteutetaan siis osituksessa.
Mikä muuttuu?
Tähän asti avioeron jälkeen avio-oikeuteen perustuvaa tasinkoa on voinut vaatia milloin tahansa, jopa vuosikymmeniä avioliiton päättymisestä. Tämä on aiheuttanut ongelmia erityisesti kuolinpesien selvityksessä, kun entisiltä puolisoilta tai heidän perillisiltään on jouduttu vuosien jälkeen selvittämään, onko heillä mahdollisesti vuosia sitten päättyneeseen avioliittoon perustuvia vaatimuksia.
Uudistuksen myötä:
- Avio-oikeus eli oikeus tasinkoon vanhenee 10 vuodessa avioeron lainvoimaisuudesta.
- Poikkeuksena on tilanne, jossa puolisot ovat kirjallisesti ja rekisteröidysti sopineet pidemmästä määräajasta tai asiassa on haettu pesänjakajaa.
- Ellei ositusta ole tehty aikaisemmin, avioliittolain mukaiset vallinnanrajoituksen lakkaavat viimeistään 10 vuotta avioliiton purkautumisesta. Vanhentuminen vallinnanrajoitusten osalta koskee avioeroon, avioliiton kumoutumiseen tai puolison kuolemaan päättyneitä avioliittoja.
- Avioliittolain irtaimen yhteisomistusolettamaa ei sovelleta, jos avioliiton purkautumisesta avioeron tai avioliiton kumoamisen takia on kulunut 10 vuotta. Yhteisomistusolettama ei raukea avioliiton päättyessä puolison kuolemaan.
Lakimuutos avio-oikeuden vanhenemisesta ei koske tilanteita, joissa avioliitto päättyy puolison kuolemaan. Leskellä on edelleen oikeus tasinkoon ajan kulumisesta riippumatta, samoin avio-oikeus toteutetaan kuolinpesien välisessä osituksessa, usein yhdessä perinnönjaon kanssa.
Miksi muutos on tarpeellinen?
Ositukset ovat usein jääneet tekemättä, kun osituksen tekemistä ei ole koettu tarpeelliseksi tai mikäli erotessa kummallakaan puolisolla ei ole ollut erityistä varallisuutta. Kun määräaikaa tasinko-oikeudelle tai vallinnanrajoitusten voimassa olemiselle ei ole ollut, tästä on seurannut mm.
- Eronneen puolison epävarmuus taloudellisesta asemastaan.
Vähemmän nettovarallisuutta erossa omistaneen puolison kannalta: onko puolisolla vielä oikeus tasinkoon ja jos on, mihin määrään?
Enemmän omistavan puolison kannalta: kun omaisuuden arvot ovat muuttuneet ja omaisuuskin on usein ajan kuluessa muuttunut toiseksi, avio-oikeuteen perustuva vaatimus vuosien takaa on voinut johtaa yllättäviin tilanteisiin.
- Kuolinpesien selvitys on ollut hankalaa, kun perinnönjättäjällä on voinut olla useampia vuosia sitten avioeroon päättyneitä avioliittoja ja kunkin niistä osalta on selvitetty avio-oikeutta.
- Selvitykset ovat lisänneet oikeudellisia kustannuksia ja työmäärää.
- Vuosikymmeniä sitten eronnut puoliso on, myydessään aikanaan yhden tai useamman entisen puolison kotina toimineen kiinteistön, joutunut pyytämään suostumuksia myyntiin näiltä entisiltä puolisoilta
- Lopputulokset ovat usein olleet epäselviä epäoikeudenmukaiseksi koettuja, kun puolisoiden varallisuustilanne on muuttunut merkittävästi.
Uudistus tuo selkeyttä ja ennakoitavuutta sekä entisille puolisoille että heidän perillisilleen.
Mitä kannattaa tehdä?
Jos olet eronnut ja ositus on vielä tekemättä:
- Toimi ajoissa – älä jätä ositusta roikkumaan vuosiksi.
- Dokumentoi omaisuuden jako – vaikka sopu olisi syntynyt, tee siitä virallinen muotovaatimukset täyttävä ositussopimus.
- Harkitse rekisteröityä sopimusta, jos haluat varmistaa pidemmän määräajan osituksen tekemiselle.
Uudistus on askel kohti selkeämpää ja oikeudenmukaisempaa jäämistöoikeutta. Se kannustaa entisiä puolisoita hoitamaan omaisuuden jaon ajallaan ja vähentää myöhempiä riitaisuuksia. Asianajotoimisto Reims & Co Oy:llä on laaja kokemus aviovarallisuussuhteisiin liittyvien sopimusten teosta ja avustamme mielellämme ositusten ja jatkossa avio-oikeuden vanhentumisen katkaisemista koskevien sopimusten teossa ja rekisteröinnissä.
Suosituimmat kirjoitukset
Millaista on tietosuoja-asetuksen mukainen vaikutuksenarviointi ja riskiperusteinen toiminta?
8.1.2019 — Viimeistään viime vuoden toukokuussa niin pienten kuin suurten yritysten oli tarkistettava ja tarvittaessa muutettava henkilötietojen käsittelynsä EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. Käytännössä yritykset käyttivät erittäin paljon resursseja sopimusten päivittämiseen, käsittelytoimien dokumentointiin ja asiakkaiden informoimiseen.
Työsopimus ja kilpailukielto
22.1.2019 — Nykyajan työelämässä on useita haasteita, jotka koskevat niin työsuhteiden solmimistilanteita kuin toimintaa työsuhteen aikana. Erityisesti yritysten ylemmissä tehtävissä työskentelevät henkilöt kohtaavat usein kilpailevaan toimintaan ja kilpailukieltoon liittyviä ongelmatilanteita. Kilpailukieltoon liittyvät kysymykset ovat tärkeitä myös henkilöille, jotka työskentelevät asiantuntijatehtävissä tai muutoin organisaation ylemmillä portailla toimialoilla, joissa kehitys on jatkuvaa ja uuden tiedon määrä on suuri. Tässä artikkelissa käsitellään yleisellä tasolla kilpailevan toiminnan kieltoa työsuhteessa sekä kilpailukieltosopimuksen laatimiseen liittyviä perusasioita ja keskeisiä ehtoja ja edellytyksiä.
Reims & Co
Helsinki
Töölönkatu 4, 00100 Helsinki
P +358 9 622 0481
F +358 9 644 643
if.smier@smier
Lohja
Laurinkatu 48 B, 08100 Lohja
T +358 19 323 944
F +358 9 644 643
if.smier@ajhol.eciffo