Perheoikeus

Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen kannattaa

Edunvalvontavaltuutuksen laatiminen kannattaa

Kirjoittanut
Pihla Sunell-Kuuppo

31.5.2019 — Edunvalvontavaltuutusta koskeva laki (648/2007) tuli voimaan marraskuussa 2007. Lain myötä kenellä tahansa on ollut mahdollisuus edunvalvontavaltuutuksella itse etukäteen järjestää asioidensa hoito sen varalta, että hän myöhemmin tulee kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai heikentyneen terveydentilan vuoksi.

Edunvalvontavaltuutuksen hyödyt ovat selvästi nähtävissä nyt, kun lain voimaantulosta on kulunut reilu kymmenen vuotta ja edunvalvontavaltuutuksia on maistraatin toimesta vahvistettu. Edunvalvontavaltuutuksen laatineiden henkilöiden asioiden hoito sujuu helposti ja joustavasti verrattuna esimerkiksi niihin henkilöihin, joiden asioita hoitaa yleinen edunvalvoja. Edunvalvontavaltuutusta koskeva valtakirja kannattaa laatia ajatuksella, jotta se palvelee parhaalla mahdollisella tavalla valtuuttajan toiveita ja helpottaa valtuutetun toimintaa.

Huomiota kannattaa kiinnittää siihen, keillä on oikeus edustaa valtuuttajaa. Valtakirjassa on hyvä nimetä ensisijaiselle valtuutetulle varahenkilöitä, mikäli ensisijainen valtuutettu ei pysty hoitamaan tehtäväänsä. Toissijainen valtuutettu nimetään sen varalta, että ensisijainen valtuutettu ei ota valtuutetun tehtävää vastaan, luopuu siitä tai tulee pysyvästi kykenemättömäksi hoitamaan edunvalvontavaltuutetun tehtävää. Varavaltuutettu nimetään sen varalta, että ensisijainen tai toissijainen valtuutettu tulee tilapäisesti (esimerkiksi sairauden tai esteellisyyden vuoksi) kykenemättömäksi hoitamaan edunvalvontavaltuutetun tehtävää. Varahenkilöitä kannattaa nimetä tarpeeksi ja mahdollisuuksien mukaan eri ikäryhmistä. Yhdeksi varavaltuutetuksi on mahdollisten esteellisyystilanteiden varalta suositeltavaa nimetä joku luotettu ystävä, joka ei ole valtuuttajan eikä valtuutettujen sukulainen. Esteellisyystilanteita voi perheen sisällä syntyä erityisesti lahjojen antamisen ja perinnönjaon yhteydessä tai kun halutaan myydä kiinteistö perheenjäsenelle.

Edunvalvontavaltuutuksen laatijan tulee pohtia, mihin kaikkiin asioihin hän tahtoo ulottaa edunvalvontavaltuutuksen. Tyypillisesti valtuutettu oikeutetaan edunvalvontavaltuutuksella edustamaan valtuuttajaa tämän omaisuutta koskevissa ja muissa taloudellisissa asioissa. Valtuutettu voidaan lisäksi oikeuttaa edustamaan valtuuttajaa häntä itseään koskevissa asioissa, kuten terveyden- ja sairaanhoidossa.

Kun valtuutettu hoitaa tehtäväänsä, hänelle voi esimerkiksi tulla eteen tilanne, jossa hänen pitäisi myydä valtuuttajan omistama kesämökkikiinteistö. Lain erityissäännön mukaan kiinteistöjen luovuttamisen, kiinnittämisen ja panttaamisen osalta täytyy ottaa nimenomainen määräys valtakirjaan. Kiinteistöä koskevan ehdon puuttuminen johtaa kiinteistöä koskevien oikeustoimien osalta ylimääräiseen edunvalvojan määräämiseen ja lupaprosessiin.

Valtuuttaja saattaa lisäksi toivoa, että hänen omaisuudestaan on mahdollista myöhemmin tehdä lahjoituksia. Valtakirjassa täytyy tällöin olla lahjan antamisen perusteet yksilöityinä.

Suosituimmat kirjoitukset

Tietosuoja

Millaista on tietosuoja-asetuksen mukainen vaikutuksenarviointi ja riskiperusteinen toiminta?

8.1.2019 — Viimeistään viime vuoden toukokuussa niin pienten kuin suurten yritysten oli tarkistettava ja tarvittaessa muutettava henkilötietojen käsittelynsä EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. Käytännössä yritykset käyttivät erittäin paljon resursseja sopimusten päivittämiseen, käsittelytoimien dokumentointiin ja asiakkaiden informoimiseen.

Työoikeus

Työsopimus ja kilpailukielto

22.1.2019 — Nykyajan työelämässä on useita haasteita, jotka koskevat niin työsuhteiden solmimistilanteita kuin toimintaa työsuhteen aikana. Erityisesti yritysten ylemmissä tehtävissä työskentelevät henkilöt kohtaavat usein kilpailevaan toimintaan ja kilpailukieltoon liittyviä ongelmatilanteita. Kilpailukieltoon liittyvät kysymykset ovat tärkeitä myös henkilöille, jotka työskentelevät asiantuntijatehtävissä tai muutoin organisaation ylemmillä portailla toimialoilla, joissa kehitys on jatkuvaa ja uuden tiedon määrä on suuri. Tässä artikkelissa käsitellään yleisellä tasolla kilpailevan toiminnan kieltoa työsuhteessa sekä kilpailukieltosopimuksen laatimiseen liittyviä perusasioita ja keskeisiä ehtoja ja edellytyksiä.

Reims & Co

Töölönkatu 4, 00100 Helsinki | Laurinkatu 48 B, 08100 Lohja

Suomi

Facebook
LinkedIn
Instagram
Google Maps

T +358 9 622 0481 Helsinki | +358 19 323 944 Lohja
F +358 9 644 643

Ota yhteyttä