Perintöoikeus

EU:n perintöasetus

EU:n perintöasetus

Kirjoittanut
Merituuli Lukkari

8.3.2019 — Helsingin hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänselvittäjän määräämisestä puuttuvan toimivallan vuoksi 17.1.2019 antamallaan ratkaisulla

Kansainvälisiä perintöasioita koskeva EU:n perintöasetus (virallisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 650/2012, annettu 4 päivänä heinäkuuta 2012 , toimivallasta, sovellettavasta laista, päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta ja virallisten asiakirjojen hyväksymisestä ja täytäntöönpanosta perintöasioissa sekä eurooppalaisen perintötodistuksen käyttöönotosta) tuli sovellettavaksi elokuussa 17.8.2015 ja sitä sovelletaan 17.8.2015 tai sen jälkeen kuolleiden henkilöiden perimykseen. Asetuksen tavoitteena on ollut sellaisten perintöasioiden hoitamisen yhtenäistäminen ja yksinkertaistaminen, joilla on liittymiä useampaan Euroopan Unionin jäsenvaltioon. Valitettavasti kaikki EU-maat eivät ole mukana uuden perintöasetuksen soveltamisessa eikä asetusta sovelleta Tanskassa tai Irlannissa eikä myöskään vielä EU:hun kuuluvassa Iso-Britanniassa. Asetuksella yhtenäistettiin tuomioistuinten toimivaltaa koskevat säännökset niin, ettei jäsenvaltioiden kansalliseen lakiin kuuluvia toimivaltaperusteita enää käytetä. Asetus sisältää säännökset siitä, minkä maan lakia asetuksen piiriin kuuluvaan perintöasiaan sovelletaan ja minkä jäsenvaltion tuomioistuin on toimivaltainen perintöasiassa.

Vaikka perintöasetuksen teksti on suomalaiseen lainsäädäntöön tottuneesta vaikeaselkoista, on perintöasetus ollut merkittävä askel kansainvälisten perintötilanteiden ratkaisemiseksi. Pääsääntönä on se, että toimivalta kuolinpesän pesänselvityksessä ja perinnönjaossa on sen jäsenmaan tuomioistuimella, jossa perittävällä oli kuollessaan asuinpaikka, ja sovellettavaksi tulee tämän maan laki. Perintöasetus mahdollistaa sen, että perittävä voi kuitenkin määrätä testamentilla, että hänen perintöönsä sovelletaan sen maan lakia, jonka kansalainen hän valinnan tehdessään tai kuollessaan on, huolimatta siitä, missä maassa hän asuu.

EU:n perintöasetusta silmällä pitäen myös Suomen kansalliseen lainsäädäntöön tehtiin muutos ja kansainvälisen yksityisoikeuden alaa koskevia säännöksiä koskevaan perintökaaren 26 lukuun sisällytettiin uusi, 17.8.2015 voimaan tullut 20 §. Perintökaaren 26 luvun 20 §:n mukaan 26 luvun säännöksiä Suomen tuomioistuinten kansainvälisestä toimivallasta on noudatettava ainoastaan, jollei EU:n perintöasetuksesta, toisesta laista tai Suomea sitovasta valtiosopimuksesta muuta johdu.

Suomalaisista tuomioistuimista alkaa tulla ratkaisuja perintöasetukseen ja siihen liittyviin toimivalta- ja lainvalintakysymyksiin liittyen. Helsingin hovioikeuden tuoreessa 17.1.2019 (ei lainvoimainen / 5.3.2019) antamassa ratkaisussa hovioikeus kumosi Helsingin käräjäoikeuden päätöksen pesänselvittäjän määräämisestä puuttuvan toimivallan vuoksi. Avustimme kyseisessä asiassa kuolinpesän toista osakasta asian hovioikeusvaiheessa ja vaadimme käräjäoikeuden päätöksen kumoamista suomalaisen tuomioistuimen puuttuvan toimivallan vuoksi.

Päätöksessään käräjäoikeus katsoi vuonna 2017 edesmenneen vainajan asuinpaikan olleen kuolinhetkellä Italia, mutta Helsingin käräjäoikeus oli näkemyksensä mukaan vainajan kotipaikan alioikeuden ominaisuudessa toimivaltainen käsittelemään pesänselvittäjän määräämistä koskevan asian. Käräjäoikeus viittasi ratkaisussaan PK 26 luvun 1 §:n säännöksiin eikä EU:n perintöasetukseen, jota olisi jo viran puolesta tullut soveltaa asiaan. Avustamamme kuolinpesän osakkaan valituksen johdosta hovioikeudessa ratkaistiin kysymys suomalaisen tuomioistuimen toimivallasta käsitellä vainajan pesänselvittäjän määräämistä koskeva asia. Hovioikeus katsoi punnittuaan asiassa ilmi tulleita seikkoja vainajan elinolosuhteista hänen kuolinhetkellään ja kuolemaansa edeltävinä vuosina, että vainajan liittymä Italiaan oli läheisempi kuin Suomeen ja että vainajan asuinpaikka kuolinhetkellä siten oli Italiassa. Helsingin käräjäoikeus ei näin ollen ollut toimivaltainen EU:n perintöasetuksen 4 artiklan mukaisesti käsittelemään pesänselvittäjän määräämistä koskevaa asiaa ja käräjäoikeuden olisi tullut jättää pesänselvittäjän määräämistä koskeva hakemus tutkimatta. Näin ollen Helsingin hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen pesänselvittäjän määräämisestä puuttuvan toimivallan vuoksi.

Laati 5.3.2019 asianajaja Merituuli Lukkari

Suosituimmat kirjoitukset

Tietosuoja

Millaista on tietosuoja-asetuksen mukainen vaikutuksenarviointi ja riskiperusteinen toiminta?

8.1.2019 — Viimeistään viime vuoden toukokuussa niin pienten kuin suurten yritysten oli tarkistettava ja tarvittaessa muutettava henkilötietojen käsittelynsä EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. Käytännössä yritykset käyttivät erittäin paljon resursseja sopimusten päivittämiseen, käsittelytoimien dokumentointiin ja asiakkaiden informoimiseen.

Työoikeus

Työsopimus ja kilpailukielto

22.1.2019 — Nykyajan työelämässä on useita haasteita, jotka koskevat niin työsuhteiden solmimistilanteita kuin toimintaa työsuhteen aikana. Erityisesti yritysten ylemmissä tehtävissä työskentelevät henkilöt kohtaavat usein kilpailevaan toimintaan ja kilpailukieltoon liittyviä ongelmatilanteita. Kilpailukieltoon liittyvät kysymykset ovat tärkeitä myös henkilöille, jotka työskentelevät asiantuntijatehtävissä tai muutoin organisaation ylemmillä portailla toimialoilla, joissa kehitys on jatkuvaa ja uuden tiedon määrä on suuri. Tässä artikkelissa käsitellään yleisellä tasolla kilpailevan toiminnan kieltoa työsuhteessa sekä kilpailukieltosopimuksen laatimiseen liittyviä perusasioita ja keskeisiä ehtoja ja edellytyksiä.

Reims & Co Helsinki

Aleksanterinkatu 15 B, 6. krs
00100 Helsinki
Suomi

Google Maps

T +358 9 622 0481
F +358 9 644 643

Reims & Co Porvoo

Piispankatu 19 A
06100 Porvoo
Suomi

Google Maps

T +358 19 584 505