Hovioikeuden ratkaisu asialegitimaatiosta kuolinpesien selvittämistä koskevassa riidassa

19.3.2020 — Itä-Suomen hovioikeus antoi 17.3.2020 ratkaisun asiassa, jossa oli kyse yksittäisen kuolinpesän osakkaan oikeudesta ajaa pesää koskevaa hakemusta omissa nimissään pesänselvitysprosessin ollessa vireillä.

Riita liittyi kahden kuolinpesän selvittämiseen, joihin oli määrätty pesänselvittäjä ja joissa oli kaksi osakasta. Toinen kuolinpesän osakkaista vaati toiselta osakkaalta kauppakaaren 18 luvun 1 ja 8 §:n mukaista asiamiehen tilitystä perittävän rahavarojen käytöstä siltä ajalta, jona tämä oli hoitanut perittävän raha-asioita valtakirjalla. Pesänselvittäjä oli antanut tilitystä vaatineelle osakkaalle valtakirjan vainajan pankkitilejä koskevien tiliotteiden tilaamiseen ja ilmoittanut ratkaisevansa esitetyt vaatimukset pesänselvitysprosessin yhteydessä.

Tilitystä vaatinut kuolinpesän osakas saattoi asian käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Keskeinen kysymys asiassa oli sen arvioiminen, oliko osakkaalla asialegitimaatiota asiassa, vai oliko kyse sellaisesta pesänselvityksen piiriin kuuluvasta asiasta, joka kuului pesänselvittäjän toimivaltaan.

Päijät-Hämeen käräjäoikeus otti hakemuksen tutkittavaksi ja velvoitti 25.10.2019 antamallaan ratkaisulla kuolinpesän toisen osakkaan kauppakaaren mukaisen tilityksen antamiseen lähes kahdeksan vuoden ajanjaksolta vainajan neljää pankkitiliä koskien.

Itä-Suomen hovioikeus kumosi käräjäoikeuden päätöksen ja jätti osakkaan tekemän hakemuksen tutkimatta puuttuvan asialegitimaation perusteella. Hovioikeus toteaa ratkaisussaan, että hakemuksen tarkoituksena oli ollut sen selvittäminen, oliko perittävän rahankäyttöön liittynyt toisen osakkaan osalta väärinkäytöksiä ja mikä mahdollinen puuttuva omaisuus tulisi katsoa jäämistöön kuuluvaksi. Hovioikeus katsoi, että kysymys oli sellaisesta pesänselvitykseen kuuluvasta asiasta, joka kuuluu pesänselvittäjän toimivaltaan, eikä yksittäisellä pesän osakkaalla ollut pesänselvittäjän hallinnon aikana oikeutta omissa nimissään ajaa kannetta pesän hyväksi.

Hovioikeus nojautui ratkaisunsa perusteluissa myös tuoreeseen korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2020:9, jossa korkein oikeus katsoi, että kuolinpesän ollessa pesänselvittäjän hallinnossa, kuolinpesän osakkailla ei ollut oikeutta ajaa omissa nimissään kuolinpesän hyväksi kolmansia vastaan selvitykseen kuuluvaa vahingonkorvauskannetta, vaikka pesänselvittäjä oli hyväksynyt kanteen ajamisen ja toiminut asiassa osakkaiden asiamiehenä.

Oikeudenkäyntikulujen osalta hovioikeus katsoi, että vaikka kyse oli oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 2 §:n mukaisesta asiasta, jossa sovinto ei ole sallittu, oli asiassa erityisiä syitä velvoittaa asian hävinnyt asianosainen korvaamaan vastapuolensa oikeudenkäyntikulut täysimääräisesti.

Toimistomme asianajaja Merituuli Lukkari avusti jutussa asian hovioikeudessa voittanutta kuolinpesän osakasta. Hovioikeuden ratkaisu on pesänselvitysjärjestelmämme perusperiaatteiden mukainen ja vahvistaa lainsäätäjän tarkoituksen keskittää kuolinpesän hallintoa ja selvittämistä koskeva päätöksenteko pesänselvittäjälle. Päätöksenteon keskittäminen tehostaa ja jouduttaa pesän selvittämistä ja sitä seuraavaa perinnönjaon aloittamista. Jos osakas saisi pesänselvittäjän hallinnon kestäessä kanneoikeuden selvitykseen kuuluvassa asiassa, se olisi omiaan viivyttämään selvitystä. Päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Kuva Bill Oxford