Yhtiöoikeus

Kartellien uusi aika – karkasiko KKV:ltä mopo?

Kartellien uusi aika – karkasiko KKV:ltä mopo?

Kirjoittanut
Mikko Tyynilä

11.2.2021 — Kartellien historiassa Yhdysvaltain mahtisuvut Rockefellerit, Morganit ja Carnegiet kokoontuivat kartanoihinsa salaisissa tapaamisissa sopiakseen sikarinsavuisessa ilmapiirissä hinnoista ja niiden korotuksista vuosiksi eteenpäin. Laittomat kartellit ovatkin olleet sittemmin historian saatossa yleensä salaisia operaatioita, joihin osallistuneet ovat hyvin tienneet menettelyn virheellisyyden, mutta suurten taloudellisten intressien vuoksi eivät ole voineet mieltään malttaa. Nyt maailma näyttäisi olevan tältäkin osin muuttumassa.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) julkaisi 10.2.2021 seuraamusmaksuesityksen koskien Suomen Isännöintiliitto ry:tä ja kuutta sen jäsenenä olevaa elinkeinonharjoittajaa. Esityksestä ilmenevien tietojen perusteella asia poikkeaa voimakkaasti perinteisestä kartelliasiasta. KKV:n virheelliseksi katsoma menettely on toteutunut keskeisiltä osin rusetti kaulassa pidetyissä juhlapuheissa, virallisissa ja pöytäkirjatuissa kokouksissa sekä Suomen Isännöintiliitto ry:n edunvalvonnaksi näyttäytyvässä tiedotuksessa. Seuraamusmaksuesityksen perusteella saa sen käsityksen, että Isännöintiliiton ja elinkeinonharjoittajien palveluksessa olevat henkilöt eivät ole hahmottaneet omaa menettelyään virheelliseksi kilpailun rajoittamiseksi vaan enemmänkin alan kehittämiseksi niin laadullisesti kuin taloudellisesti.

Juridisesti keskeisin arvioitava säännös on Kilpailulain 5 §, jossa kielletään

  1. elinkeinonharjoittajien väliset sopimukset,
  2. elinkeinonharjoittajien yhteenliittymien päätökset sekä
  3. elinkeinonharjoittajien yhdenmukaistetut menettelytavat,

joiden tarkoituksena on merkittävästi estää, rajoittaa tai vääristää kilpailua tai joista seuraa, että kilpailu merkittävästi estyy, rajoittuu tai vääristyy.

Sopimuksella KKV viittaa elinkeinonharjoittajien yhteisymmärrykseen isännöintipalveluiden hintojen vahvistamisesta ja hinnoittelun yhdenmukaistamisesta. Tämä yhteisymmärrys olisi syntynyt Isännöintiliiton hallinnon kokouksissa ja tapaamisissa ja toteutuskeinona on ollut ennen kaikkea liiton tiedotus, jossa on korostettu isännöintipalvelujen hinnoitteluun kohdistuvia korotuspaineita. Toinen strategian mukainen tavoite on ollut siirtyminen siihen, että kiinteän kuukausiveloituksen rinnalla alalla käytettäisiin enemmän erillisveloituksia.

Ensinnä voidaan todeta, että Suomen Isännöintiliitto ry:n strategian mukaiset tavoitteet eivät sinällään vaikuta lähtökohtaisesti erityisen haitallisilta. Jokaisella toimialalla on varmasti jo ääneen lausumattakin tavoite tuottavuuden parantumisesta. Isännöintialalla kuukausiveloitukseen perustunut hinnoittelumalli on ollut auttamattoman vanhentunut. Tämä oli kokemusperäisestikin johtanut siihen, että – rohkeasti yleistäen – isännöitsijöitä ei vuosituhannen alkupuolella ollut helppo tavoittaa ja että he suhtautuivat – varmasti veloitusmallinkin takia – penseästi kaikkeen ylimääräiseen työhön. Tarve muutokselle on siis ollut olemassa, mutta alalla vallinneessa kilpailutilanteessa muutosten käynnistäminen on ollut haasteellista.

Seuraamusmaksuesityksestä ilmenee, että kommunikointi Isännöintiliiton strategiaa suunniteltaessa ja sitä jalkautettaessa on ollut monelta osin kömpelöä ja epäonnistunutta. Samoja tavoitteita olisi voitu tavoitella ja saavuttaa siten, että toimet eivät olisi muodostaneet uhkaa Kilpailulain 5 §:n rikkomiselle. Moitittavimpana yksittäisenä tapauksena KKV mainitsee sähköpostien vaihdon kahden elinkeinonharjoittajan välillä, jossa toinen on ilmoittanut laitetun ”korotus kirjeet postiin ja 3,8 % tavoitellaan”, johon toinen on vastannut heillä tavoiteltavan 2,7 %:n korotuksia. Kysymyksessä näyttäisi olevan yksittäinen ajattelematon viestien vaihto. Viestit ovat koskeneet jo tehtyjä päätöksiä hintojen korotuksista, jotka oletettavasti pian tuon jälkeen ovat olleet julkistakin tietoa hinnastojen kautta. Korotustasot ovat myös olleet maltilliset eivätkä varmaankaan ole merkittävästi ohjanneet toimintaa. Menettely kuulostaa toki virheelliseltä, mutta sen ankara moitittavuus liioitellulta. Omasta mielestäni yleisellä tasolla arveluttavin osa seuraamusesityksestä ilmenevää menettelyä näyttäisi olevan Isännöintiliiton Palvelu Oy:n kustantaman Kotitalo-lehden valjastaminen helpottamaan alalla tehtäviä hinnankorotuksia. Suoranaisesta kilpailun rajoittamisesta ei siinä tosin ole ollut kysymys.

Seuraamusmaksuesityksessään KKV esittää, että markkinaoikeus määräisi elinkeinonharjoittajille ja Suomen Isännöintiliitto ry:lle yhteensä n. 22 miljoonan euron seuraamusmaksut. Vaatimus on määrällisesti ylin mahdollinen ja perustuu yritysten ja yhdistyksen liikevaihtoihin. Seuraamusmaksuesitykseen tutustuttuaan saa sen kuvan, että KKV olisi lähtenyt kakkosdivisioonan kartelliasialla yrittämään liigatasolle. Valtavat seuraamusmaksuesitykset kohdistuvat hieman sattumanvaraisestikin niihin yhtiöihin, joiden vastuuhenkilöt ovat aktiiveina tulleet valituiksi Suomen Isännöintiliitto ry:n hallitukseen. Mitään erityistä aktiivisuutta seuraamusmaksuvastuu ei KKV:n mukaan edellytä, vaan vastuun olisi poistanut ainoastaan julkinen irtisanoutuminen yhdistyksen strategiasta tai sen ilmoittaminen viranomaiselle.

Seuraamme mielenkiinnolla asian etenemistä markkinaoikeudessa. Jo tässä vaiheessa on kuitenkin syytä huomioida, että toimialajärjestöjen tulee entistä huolellisemmin tarkastella toimintaansa kilpailulain näkökulmasta. Edelleen tulisi kaikkien liiketoimintaa harjoittavien tahojen henkilökunnalla olla riittävä ja ajantasainen tieto kilpailulain vaatimuksista. Nämä vaatimukset eivät tule vielä selkäytimestä, kuten isännöintialaa koskeva tapauskin hyvin osoittaa. Tämä artikkeli on tarkoitettu keskustelun avaukseksi, eikä sitä kirjoitettaessa ole ollut kaikista asiaan liittyvistä seikoista yksityiskohtaista tietoa. Se kuitenkin tiedetään, että edessä on pitkä ja raskas prosessi ennen kuin oikeus on tapahtunut.

Suosituimmat kirjoitukset

Tietosuoja

Millaista on tietosuoja-asetuksen mukainen vaikutuksenarviointi ja riskiperusteinen toiminta?

8.1.2019 — Viimeistään viime vuoden toukokuussa niin pienten kuin suurten yritysten oli tarkistettava ja tarvittaessa muutettava henkilötietojen käsittelynsä EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. Käytännössä yritykset käyttivät erittäin paljon resursseja sopimusten päivittämiseen, käsittelytoimien dokumentointiin ja asiakkaiden informoimiseen.

Työoikeus

Työsopimus ja kilpailukielto

22.1.2019 — Nykyajan työelämässä on useita haasteita, jotka koskevat niin työsuhteiden solmimistilanteita kuin toimintaa työsuhteen aikana. Erityisesti yritysten ylemmissä tehtävissä työskentelevät henkilöt kohtaavat usein kilpailevaan toimintaan ja kilpailukieltoon liittyviä ongelmatilanteita. Kilpailukieltoon liittyvät kysymykset ovat tärkeitä myös henkilöille, jotka työskentelevät asiantuntijatehtävissä tai muutoin organisaation ylemmillä portailla toimialoilla, joissa kehitys on jatkuvaa ja uuden tiedon määrä on suuri. Tässä artikkelissa käsitellään yleisellä tasolla kilpailevan toiminnan kieltoa työsuhteessa sekä kilpailukieltosopimuksen laatimiseen liittyviä perusasioita ja keskeisiä ehtoja ja edellytyksiä.

Reims & Co Helsinki

Aleksanterinkatu 15 B, 6. krs
00100 Helsinki
Suomi

Facebook
LinkedIn
Google Maps

T +358 9 622 0481
F +358 9 644 643

Ota yhteyttä