Rikosoikeus

Kokemuksia lähisuhdeväkivaltaa koskevien asioiden hoidosta

Kirjoittanut
Veronica Dalenius

7.3.2019 — Työskentelen erityisesti naisiin ja lapsiin kohdistuneiden rikosten parissa, minkä johdosta lähisuhdeväkivaltaa kokeneet henkilöt ovat asiakaspiirissäni korostettu ryhmä. Tutkijat, syyttäjät ja useat muut tahot tietävät erityisosaamisestani, joten minuun otetaan usein yhteyttä lähisuhdeväkivaltatapauksissa. Näin ollen kohtaan usein väkivaltatapauksia omassa työssäni.

Tilastojen valossa voidaan todeta, että perhe- ja lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt viime vuosien aikana. Toisaalta ei voida suoraviivaisesti sanoa, että tilastojen kasvu johtuu nimenomaan väkivallan kasvusta. Lähisuhde- ja perheväkivaltarikokset ovat huomattava yhteiskunnallinen ongelma, vaikka ne eivät yleisyydestään huolimatta näy tilastoissa todellisessa laajuudessaan. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneet henkilöt elävät paitsi pelossa, myös usein syyllisyydessä ja häpeän tunteessa. Tämän johdosta jää paljon perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksia edelleen pimentoon. Eri lähisuhdeväkivaltaa vastustavat kampanjat ja mediassa esillä oleva informaatio on viime vuosina tuonut esille lähisuhdeväkivaltatapaukset ja lisännyt ihmisten tietoisuutta aihetta kohtaan. Kun aihe saa näkyvyyttä, se lisää tietoisuutta. Eri tukipalvelut ja viranomaisten reagointi sekä asiasta julkisesti keskusteleminen ovat seikkoja, jotka ainakin osaksi voivat vaikuttaa siihen, että useampi perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaus tulee viranomaisten tietoon. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta esiintyy yhteiskunnassa kaikissa ikä- ja sosiaaliluokissa. Omassa asiakaskunnassani on nuorin lähisuhdeväkivallan uhri ollut teini-ikäinen ja vanhin eläkeikäinen. Asiakkaanani on ollut sekä maahanmuuttajataustaisia että ns. kantaväestöön kuuluvia henkilöitä. Vaikka painopistealueeni on naisiin kohdistuneissa rikoksissa, on tärkeää huomioida, että myös miehet joutuvat perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreiksi ja lisäksi perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa esiintyy seksuaalivähemmistöjen eri ryhmissä.

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa esiintyy hyvin monessa eri muodossa. Poliisi saa usein ensisijaisesti tutkittavaksi väkivaltatapauksia, jossa uhri/asianomistaja kertoo jostain tietystä fyysisestä tai seksuaalisesta väkivallanteosta. Mutta ”pinnan alta” löytyy usein myös henkistä väkivaltaa, jossa uhria on sanallisesti alistettu, peloteltu ja kontrolloitu. Myös uhrin eristämistä ystävistä ja lähiomaisista sekä taloudellista kontrollointia esiintyy usein. Henkisen väkivallan muodot ovat monimuotoisia, ja näihin on oikeudellisesti usein vaikea saada otetta.

Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyy hyvin usein alkoholin käyttö. Taloudellinen ahdinko ja/tai psyykkinen huonovointisuus, joka näkyy yleisesti yhteiskunnassa, näkyy perhe- ja lähisuhdeväkivallan taustalla. Myös lapsena opitut väkivaltaan liittyvät käyttäytymismallit ja itse koetut kasvatuksen nimissä esiintyneet väkivaltatilanteet tulevat esille perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa. Varsinkin lapsiin kohdistuvissa rikosasioissa, joissa väkivallan motiivina on toisinaan lapsen kurittaminen kasvatustarkoituksessa, kuulee edelleen vuonna 2019 vastaajien (lapsen vanhemman/vanhempien) puolustuspuheissa, että he katsovat lapsen kurittamisen olevan sallittua kasvatustarkoituksessa, koska ”lapsi tarvitsee sitä”, ja koska ”heidät (lapsen vanhempi/vanhemmat) on aikoinaan kasvatettu samalla tavalla”.

En koe, että yhteiskunnassamme olisi mitään indikaattoreita siitä, että perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapaukset olisivat laskussa, tai että ne vähenisivät tulevaisuudessa. Näen kuitenkin myönteisenä seikkana, että perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemisessä on viime vuosina tapahtunut edistystä sekä EU-tasolla että kansallisella tasolla. Tältä osin näyttäisi tulevaisuus tuovan mukanaan paremmat työkalut perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi. Myös väkivallan uhrin asemaa sekä oikeusprosessissa että prosessin ulkopuolella on korostettu ja vahvistettu.

Veronica Dalenius, asianajaja, kirjoitettu 7.3.2019

Suosituimmat kirjoitukset

Tietosuoja

Millaista on tietosuoja-asetuksen mukainen vaikutuksenarviointi ja riskiperusteinen toiminta?

8.1.2019 — Viimeistään viime vuoden toukokuussa niin pienten kuin suurten yritysten oli tarkistettava ja tarvittaessa muutettava henkilötietojen käsittelynsä EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. Käytännössä yritykset käyttivät erittäin paljon resursseja sopimusten päivittämiseen, käsittelytoimien dokumentointiin ja asiakkaiden informoimiseen.

Työoikeus

Työsopimus ja kilpailukielto

22.1.2019 — Nykyajan työelämässä on useita haasteita, jotka koskevat niin työsuhteiden solmimistilanteita kuin toimintaa työsuhteen aikana. Erityisesti yritysten ylemmissä tehtävissä työskentelevät henkilöt kohtaavat usein kilpailevaan toimintaan ja kilpailukieltoon liittyviä ongelmatilanteita. Kilpailukieltoon liittyvät kysymykset ovat tärkeitä myös henkilöille, jotka työskentelevät asiantuntijatehtävissä tai muutoin organisaation ylemmillä portailla toimialoilla, joissa kehitys on jatkuvaa ja uuden tiedon määrä on suuri. Tässä artikkelissa käsitellään yleisellä tasolla kilpailevan toiminnan kieltoa työsuhteessa sekä kilpailukieltosopimuksen laatimiseen liittyviä perusasioita ja keskeisiä ehtoja ja edellytyksiä.

Reims & Co

Töölönkatu 4, 00100 Helsinki | Laurinkatu 48 B, 08100 Lohja

Suomi

Facebook
LinkedIn
Instagram
Google Maps

T +358 9 622 0481 Helsinki | +358 19 323 944 Lohja
F +358 9 644 643

Ota yhteyttä