Korkein oikeus puolsi kanteen tutkimista pesänjakajan toimivaltaan kuuluvassa asiassa
Kirjoittanut
Saija Rantala
7.6.2023 — Korkein oikeus antoi 17.10.2022 ratkaisun (KKO 2022:57), joka koski erilliskanteen nostamisoikeutta pesänjakajan toimivaltaan kuuluvassa asiassa. Asiassa oli kyse siitä, oliko erityisiä perusteita tutkia erilliskanne koskien testamentin pätevyyttä tuomioistuimessa, vaikka asian ratkaiseminen kuului lähtökohtaisesti pesänjakajan toimivaltaan.
Asianajotoimisto Reims & Co Oy:n asianajajan Saija Rantalan hoitamassa tapauksessa A:n vuonna 2011 tekemässä testamentissa tämän 1,4 miljoonan euron jäämistöstä 1,1 miljoonaa euroa oli testamentattu C:lle myötäpuolineen. Vuonna 2005 tehdyssä testamentissa omaisuutta heille ei kuitenkaan oltu määrätty lainkaan.
Kuolinpesään oli määrätty pesänjakaja 25.4.2016. Noin vuotta myöhemmin Helsingin käräjäoikeudessa vireille tulleessa kanteessaan vuonna 2005 laaditun testamentin edunsaajat, vaativat, että A:n vuonna 2011 tekemä testamentti julistetaan pätemättömäksi sen edunsaajina olevien C:n ja tämän myötäpuolten osalta. Korkeimmassa oikeudessa C vaati kanteen kumoamista vedoten siihen, että testamentin pätevyyttä koskevassa asiassa yksinomainen toimivalta on pesänjakajalla.
Tapaus oli mielenkiintoinen, sillä korkeimmassa oikeudessa arvioitiin erilliskanteen tutkimisen edellytyksiä tuomioistuimessa erityisten perusteiden nojalla, vaikka testamentin pätevyyttä koskevan asian ratkaisemisen todettiin kuuluvan lähtökohtaisesti pesänjakajalle. Keskeiseksi perusteeksi muotoutui vuonna 2005 tehdyn testamentin edunsaajien erityinen oikeusturvan tarve sekä erilliskanteen kohteena olevan kysymyksen ennakkoluonteisuus, sillä jälkimmäisen testamentin pätevyyttä koskevalla kysymyksellä oli ratkaiseva vaikutus muihin toimituksessa ratkaistaviin kysymyksiin nähden.
Korkein oikeus päätyi siihen, että asiassa oli erityisiä perusteita tutkia testamentin pätevyyttä koskenut erilliskanne, vaikka kuolinpesään oli määrätty pesänjakaja.
Pääset lukemaan koko ratkaisun tästä linkistä: KKO:2022:57 - Korkeimman oikeuden ennakkopäätökset - FINLEX ®
Suosituimmat kirjoitukset
Millaista on tietosuoja-asetuksen mukainen vaikutuksenarviointi ja riskiperusteinen toiminta?
8.1.2019 — Viimeistään viime vuoden toukokuussa niin pienten kuin suurten yritysten oli tarkistettava ja tarvittaessa muutettava henkilötietojen käsittelynsä EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. Käytännössä yritykset käyttivät erittäin paljon resursseja sopimusten päivittämiseen, käsittelytoimien dokumentointiin ja asiakkaiden informoimiseen.
Työsopimus ja kilpailukielto
22.1.2019 — Nykyajan työelämässä on useita haasteita, jotka koskevat niin työsuhteiden solmimistilanteita kuin toimintaa työsuhteen aikana. Erityisesti yritysten ylemmissä tehtävissä työskentelevät henkilöt kohtaavat usein kilpailevaan toimintaan ja kilpailukieltoon liittyviä ongelmatilanteita. Kilpailukieltoon liittyvät kysymykset ovat tärkeitä myös henkilöille, jotka työskentelevät asiantuntijatehtävissä tai muutoin organisaation ylemmillä portailla toimialoilla, joissa kehitys on jatkuvaa ja uuden tiedon määrä on suuri. Tässä artikkelissa käsitellään yleisellä tasolla kilpailevan toiminnan kieltoa työsuhteessa sekä kilpailukieltosopimuksen laatimiseen liittyviä perusasioita ja keskeisiä ehtoja ja edellytyksiä.
Reims & Co Helsinki
Aleksanterinkatu 15 B, 6. krs. Huom! 24.5.2024 lähtien osoitteemme on Töölönkatu 4, joka sijaitsee Eduskuntatalon lähistöllä.
00100 Helsinki
Suomi
Facebook
LinkedIn
Instagram
Google Maps
T +358 9 622 0481
F +358 9 644 643
if.smier@smier