Julkiset hankinnat

MAO 369/20 – hankintayksikkö päättää mitä hankitaan

MAO 369/20 – hankintayksikkö päättää mitä hankitaan

Kirjoittanut
Teemu Suominen

13.11.2020 — Oikeuskäytännössä on vahvistettu, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset. Markkinaoikeus vahvisti nyt käsitellyssä tapauksessa, ettei hankintayksikön tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen.

Hankintalakiin ei sisälly nimenomaista pykälää siitä, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset, mutta tätä oikeuskäytännössä vahvistettua periaatetta (mm. MAO 122/17) voidaan pitää hankintamenettelyn lainmukaisuuden arvioinnin lähtökohtana, jota hankintalain 3.1 §:n periaatteet tasapuolisuudesta, syrjimättömyydestä, avoimuudesta ja suhteellisuudesta rajaavat.

Sanottu tarkoittaa sitä, että hävinneen tarjoajan väitteet hankinnan (ja julkisten varojen käytön) epätarkoituksenmukaisuudesta eivät yleensä voi menestyä, hankintalakia ei ole tarkoitettu hankinnan kohteen tarkoituksenmukaisuusarviointiin, vaan kyseessä on menettelylaki. Hankintalain tavoitteet asettavassa 2 §:n 3 momentissa velvoitetaan toteuttamaan hankinnat tarkoituksenmukaisina kokonaisuuksia. Momentti auttaa lähinnä tulkitsemaan hankintalain 31 §:n mukaisia tilanteita, joissa hankintaa väitetään pilkotun keinotekoisesti esimerkiksi kynnysarvojen alittamistarkoituksessa tai yhdistellyn keinotekoisesti jotta esimerkiksi palveluun epäolennaisesti liittyvä tavara voidaan ostaa palveluhankinnan osana, vaikka markkinoilla olisi pienempiä, erikoistuneita tavarantoimittajia.

Mainittakoon, että 2 §:n 2 momentti ei myöskään velvoita hankintayksikköä ostamaan ympäristöystävällistä tai sosiaalisesti kestävää, mutta pykälä oikeuttaa hankintayksikön asettamaan tällaisia soveltuvuus- ja vertailuperusteita, mistä edelläkävijöiden ansiosta on jo hyvin oikeuskäytäntöä (C-368/10, C-513/99, C-448/01, T-331/06).

Hankintamenettelyä ei myöskään voi pitää lähtökohtaisesti syrjivänä, vaikka alalla olisi vain yksi tai muutama vaaditunlaisen palvelun tai tuotteen tarjoaja. Valittajat esittivät nyt ratkaistussa tapauksessa MAO:369/20, jonka ennakoitu arvo tarjouspyynnön mukaan oli 2.2 miljoonaa euroa, että hankintayksikön tekninen vähimmäisvaatimus (lämpöanturin sijainti letkun ja potilaslämmittimen peitteen liitoskohdassa) olisi ollut syrjivä, koska markkinoilla oli vain yksi toimittaja, jonka tuotteessa kyseinen ominaisuus on, ja että valittajien tuotteet oli kuitenkin hyväksytty potilaskäyttöön.

Tarjouskilpailun voittanut kuultava lausui, ettei hankintayksikön vahingoksi voida lukea sitä, että kolme muuta ulkomaalaista valmistajaa, joiden tuotteissa kyseinen ominaisuus löytyy, eivät jättäneet tarjousta nyt kyseessä olleessa kilpailutuksessa.

Ratkaisussaan markkinaoikeus vahvisti, ettei hankintayksikön tarvitse sopeuttaa tarjouspyynnön ehtoja olemassa olevaan tarjontaan, jos hankkeessa perustellusti pyritään hankintayksikön tarpeita palvelevaan lopputulokseen, kuten hankintayksikkö oli esittänyt. Hankintamenettelyä ei voida pitää virheellisenä myöskään sen vuoksi, että yksittäisen tarjouskilpailuun osallistuneen yrityksen valikoima ei sisällä hankintayksikön tarvetta vastaavaa ratkaisua. Tarjoajalla on mahdollisuus kehittää omaa tarjontaansa tai ostaa puuttuvia ratkaisuja ja osaamista muilta toimittajilta.

Ratkaisu on lainvoimainen.

Suosituimmat kirjoitukset

Tietosuoja

Millaista on tietosuoja-asetuksen mukainen vaikutuksenarviointi ja riskiperusteinen toiminta?

8.1.2019 — Viimeistään viime vuoden toukokuussa niin pienten kuin suurten yritysten oli tarkistettava ja tarvittaessa muutettava henkilötietojen käsittelynsä EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. Käytännössä yritykset käyttivät erittäin paljon resursseja sopimusten päivittämiseen, käsittelytoimien dokumentointiin ja asiakkaiden informoimiseen.

Työoikeus

Työsopimus ja kilpailukielto

22.1.2019 — Nykyajan työelämässä on useita haasteita, jotka koskevat niin työsuhteiden solmimistilanteita kuin toimintaa työsuhteen aikana. Erityisesti yritysten ylemmissä tehtävissä työskentelevät henkilöt kohtaavat usein kilpailevaan toimintaan ja kilpailukieltoon liittyviä ongelmatilanteita. Kilpailukieltoon liittyvät kysymykset ovat tärkeitä myös henkilöille, jotka työskentelevät asiantuntijatehtävissä tai muutoin organisaation ylemmillä portailla toimialoilla, joissa kehitys on jatkuvaa ja uuden tiedon määrä on suuri. Tässä artikkelissa käsitellään yleisellä tasolla kilpailevan toiminnan kieltoa työsuhteessa sekä kilpailukieltosopimuksen laatimiseen liittyviä perusasioita ja keskeisiä ehtoja ja edellytyksiä.

Reims & Co Helsinki

Aleksanterinkatu 15 B, 6. krs
00100 Helsinki
Suomi

Google Maps

T +358 9 622 0481
F +358 9 644 643