Perheoikeus

Uusi laki vuoroasumisesta jää puolitiehen

Uusi laki vuoroasumisesta jää puolitiehen

Kirjoittanut
Saija Rantala

19.6.2019 — Perhetilanteiden monimuotoistuminen näkyy pian myös lakikirjassa, kun lakiin otetaan ensimmäistä kertaa säännös vuoroasumisesta.

Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva laki uudistuu 1. joulukuuta 2019. Lakia muutetaan vastaamaan yhteiskunnassa tapahtuneita muutoksia, mutta harmillisesti lakiuudistus jää kuitenkin puolitiehen.

Vuoroasuminen tarkoittaa sitä, että lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona. Tällä hetkellä lapsi on voinut asua vain toisen vanhemman – lähivanhemman – luona. Toista vanhempaa taas on kutsuttu etävanhemmaksi tai tapaavaksi vanhemmaksi.

Asetelma saa jo lähtökohtaisesti aikaan turhaa riitaa vanhempien välillä; moni vanhempi kun ei koe olevansa etävanhempana ihan oikea vanhempi. Periaatteellisesti uudistus on siis tärkeä ja tervetullut, vaikka uusi säännös lähinnä vain tunnustaa jo tällä hetkellä monessa eroperheessä vallitsevan käytännön.

Parhaimmillaan vuoroasuminen tukee lapsen suhteen ja yhteydenpidon säilymistä molempiin vanhempiin sekä antaa molemmille vanhemmille mahdollisuuden osallistua lapsen kasvatukseen ja huolenpitoon tasaveroisesti ja yhteisvastuullisesti. Toimiessaan vuoroasuminen myös tukee lapsen kehitystä ja hyvinvointia. Vuoroasumisen toimivuutta lisäävät vanhempien asuinpaikkojen läheisyys sekä se, että vanhemmat kykenevät sopimaan käytännön järjestelyistä ja toimimaan yhteistyössä lapsen asioita järjestettäessä.

Vuoroasumisessa on kuitenkin myös omat haasteensa. Tärkeää on aina huomioida lapsen ikä, kehitystaso ja lapsen yksilölliset tarpeet. Kaikille lapsille vuoroasuminen ei kuitenkaan sovi.

Aiemmin vuoroasumista pidettiin lapselle raskaana vaihtoehtona: tiukkojen kriteerien tuli täyttyä, ennen kuin tuomioistuin määräsi lapselle niin laajan tapaamisoikeuden, että se käytännössä vastasi vuoroasumista. Uusien tutkimusten ja selvitysten myötä vuoroasumiseen suhtaudutaan yleisesti positiivisemmin. Jopa vuoroasumista aiemmin kovin sanoin kritisoinut lastenpsykiatri Jari Sinkkonen on hieman lieventänyt lausuntojaan.

Uudessa laissa vuoroasumisella tarkoitetaan tilannetta, jossa lapsi asuu vähintään 40 prosenttia kalenterivuodesta toisen vanhempansa luona. Vuoroasumisen ehdot määritellään tapauskohtaisesti samalla tavoin kuin tapaamisoikeudesta sovittaessa tai määrättäessä. Tieto vuoroasumisesta merkitään väestötietojärjestelmään huollon sisältöä koskevana tietona.

Vuoroasumisessa lapsella voisi kuitenkin olla vain yksi virallinen asuinpaikka. Lakiuudistus ei siten vaikuta etuuksiin ja palveluihin, kuten asumistukeen, koulukuljetuksiin ja lapsilisän jakautumiseen. Koulu määräytyisi jatkossakin sen mukaan, kumman vanhemman luona lapsella on kotikuntalain määrittelemä virallinen asuinpaikka. Lastenvalvojan luona vahvistettaviin sopimuksiin on siis jatkossa vuoroasumisesta sovittaessa kirjattava, kumman vanhemman luona lapsen virallinen asuinpaikka on. Vastaavasti tuomioistuimen on päätöstä annettaessa määrättävä, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.

Koska tukia ja etuuksia ei vieläkään voi saada kuin toinen vanhemmista, vuoroasuminen ei ole –lakiuudistuksesta huolimatta – todellinen vaihtoehto ainakaan kaikissa pienituloisissa eroperheissä. Tuoreeseen hallitusohjelmaan kirjattiin kuitenkin kunnianhimoinen tavoite mahdollistaa eroperheen lapselle kaksi virallista osoitetta. Toivotaan, että uusi hallitus saa työnsä maalin asti!

Suosituimmat kirjoitukset

Tietosuoja

Millaista on tietosuoja-asetuksen mukainen vaikutuksenarviointi ja riskiperusteinen toiminta?

8.1.2019 — Viimeistään viime vuoden toukokuussa niin pienten kuin suurten yritysten oli tarkistettava ja tarvittaessa muutettava henkilötietojen käsittelynsä EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. Käytännössä yritykset käyttivät erittäin paljon resursseja sopimusten päivittämiseen, käsittelytoimien dokumentointiin ja asiakkaiden informoimiseen.

Työoikeus

Työsopimus ja kilpailukielto

22.1.2019 — Nykyajan työelämässä on useita haasteita, jotka koskevat niin työsuhteiden solmimistilanteita kuin toimintaa työsuhteen aikana. Erityisesti yritysten ylemmissä tehtävissä työskentelevät henkilöt kohtaavat usein kilpailevaan toimintaan ja kilpailukieltoon liittyviä ongelmatilanteita. Kilpailukieltoon liittyvät kysymykset ovat tärkeitä myös henkilöille, jotka työskentelevät asiantuntijatehtävissä tai muutoin organisaation ylemmillä portailla toimialoilla, joissa kehitys on jatkuvaa ja uuden tiedon määrä on suuri. Tässä artikkelissa käsitellään yleisellä tasolla kilpailevan toiminnan kieltoa työsuhteessa sekä kilpailukieltosopimuksen laatimiseen liittyviä perusasioita ja keskeisiä ehtoja ja edellytyksiä.

Reims & Co Helsinki

Aleksanterinkatu 15 B, 6. krs
00100 Helsinki
Suomi

Google Maps

T +358 9 622 0481
F +358 9 644 643

Reims & Co Porvoo

Piispankatu 19 A
06100 Porvoo
Suomi

Google Maps

T +358 19 584 505