Helsingin hovioikeus: Sillensäjättämispäätös oli valituskelpoinen – päämiehemme puolesta tekemämme kantelu hyväksyttiin

19.12.2025 — Helsingin hovioikeus antoi 11.12.2025 rikosprosessioikeudellisesti merkittävän ratkaisun (Nro 1016, dnro R 25/776), jolla se kumosi Helsingin käräjäoikeuden päätöksen olla hyväksymättä päämiehemme puolesta tekemää tyytymättömyyden ilmoitusta. Asiaa ovat hoitaneet Asianajotoimisto Reims & Co:lla asianajajat Jussi Sarvikivi ja Saija Rantala.

Sillensäjättämistä koskeva kysymys ja päätös olivat seurausta siitä, että syyttäjät olivat halunneet peruuttaa yli seitsemän vuotta vireillä olleet syytteet päämiestämme vastaan, jotta syytetoimet voitaisiin siirtää Ranskaan. Päämiehemme vastusti syytteiden peruuttamista ja vaati, että asian käsittelyä jatketaan Suomessa tai vaihtoehtoisesti, että syytteet Suomessa prosessuaalisin perustein hylätään. Käräjäoikeus hyväksyi syytteiden peruuttamisen ja jätti asian sillensä.

Hovioikeuden nyt ratkaisema kysymys koski sitä, oliko käräjäoikeuden 19.6.2025 antama päätös rikosasian jättämisestä sillensä sellainen oikeudenkäymiskaaren (OK) 25 luvun 1 §:ssä tarkoitettu lopullinen ratkaisu, johon asianosaisella on oikeus hakea muutosta valittamalla. Käräjäoikeus oli katsonut, ettei sillensäjättämispäätös ollut valituskelpoinen, ja jättänyt päämiehemme puolesta tehdyn tyytymättömyyden ilmoituksen hyväksymättä.

Hovioikeus: Sillensäjättämispäätös oli lopullinen ratkaisu

Hovioikeus arvioi asian toisin. Se totesi, että rikosasian käsittely käräjäoikeudessa oli päättynyt, kun käräjäoikeus oli 19.6.2025 antanut päätöksen asian sillensä jättämisestä. Edellä mainittu päätös ei ollut OK 25 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu käräjäoikeuden oikeudenkäynnin aikana tekemä päätös, vaan saman pykälän 2 momentissa tarkoitettu lopullinen päätös. Oikeudenkymiskaareen tai oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin ei sisälly sillensäjättämispäätöstä koskevaa nimenomaista muutoksenhakukieltoa. Asia oli käräjäoikeudessa ratkaistu syyttäjän vaatimuksen mukaisesti syyttäjän peruutettua syytteet. Päämiehemme oli vastustanut syytteen peruuttamista sekä vaatinut käsittelyn jatkamista käräjäoikeudessa, minkä vaatimuksen käräjäoikeus oli hylännyt ja syyttäjän vaatimuksen mukaisesti todennut asian jäämisen sillensä. Näin ollen hovioikeus katsoi päämiehellämme olleen myös oikeudellinen intressi hakea muutosta asiassa.

Hovioikeus korosti lisäksi, ettei päämiehemme osalta ollut vireillä tutkintaa tai oikeudenkäyntiä Ranskassa. Mahdollinen tuleva menettely tai muutoksenhaku syytetoimien siirtämistä koskevassa erillisessä prosessissa ei myöskään voinut korvata päämiehemme oikeutta saada hakea muutosta päätökseen, jolla pääasian käsittely suomalaisessa tuomioistuimessa oli jätetty sillensä.

Näin ollen hovioikeus katsoi, että päämiehemme puolesta tehty tyytymättömyyden ilmoitus oli hyväksyttävä ja kumosi käräjäoikeuden päätöksen asiassa.

Ratkaisun merkitys

Hovioikeuden ratkaisu selkeyttää sillensäjättämispäätösten muutoksenhakukelpoisuutta ja vahvistaa perustuslain 21 §:ssä turvattua oikeutta muutoksenhakuun.

Asian käsittely varsinaisesta sillensäjättämispäätöksestä tehdystä valituksesta jatkuu hovioikeudessa sen jälkeen, kun hovioikeuden ratkaisu saa lainvoiman. Tuokin kysymys on rikosprosessioikeudellisesti erittäin mielenkiintoinen.

Saman asian kanssavastaajaa koskeva vastaavanlainen päätös on julkaistu Edilexissä: https://www.edilex.fi/uutiset/99394.