Suullisen todistelun videotallenneuudistus tulee voimaan 1.10.2026

22.9.2026 — Todistelumenettely yleisissä tuomioistuimissa uudistuu merkittävästi 1.10.2026. Uudistuksen tavoitteena on parantaa näytön arvioinnin luotettavuutta, tehostaa muutoksenhakua sekä vähentää todistajien uudelleen kuulemisesta aiheutuvia kustannuksia ja haittaa. Samalla oikeudenkäynnin painopiste siirtyy entistä vahvemmin käräjäoikeusvaiheeseen.

Suomessa tulee 1.10.2026 voimaan merkittävä tuomioistuinmenettelyä koskeva uudistus, kun käräjäoikeuksissa vastaanotettava suullinen todistelu tallennetaan jatkossa pääsääntöisesti kuva- ja äänitallenteena. Uudistuksen voimaanpanosta annettu laki vahvistettiin 9.7.2026. Uusia säännöksiä sovelletaan 1.10.2026 alkaen kaikkiin asioihin, joissa pääkäsittely alkaa lain voimaantulon jälkeen. Asioissa, joiden pääkäsittely on aloitettu ennen voimaantuloa, sovelletaan edelleen aikaisempia säännöksiä.

Mitä uudistus tarkoittaa käytännössä?

Käräjäoikeudessa vastaanotettavasta suullisesta todistelusta tehdään jatkossa pääsääntöisesti videotallenne. Suullisella todistelulla tarkoitetaan esimerkiksi todistajien, asiantuntijoiden sekä muiden todistelutarkoituksessa kuultavien henkilöiden kertomuksia.

Merkittävin muutos koskee muutoksenhakuvaihetta. Jos käräjäoikeuden ratkaisuun haetaan muutosta, hovioikeus ja tarvittaessa korkein oikeus ottavat suullisen todistelun lähtökohtaisesti vastaan käräjäoikeudessa tehdyltä videotallenteelta. Todistajien ei siten yleensä tarvitse saapua uudelleen oikeuteen kuultavaksi kertomaan uudelleen samoja asioita.

Uudistuksella pyritään tehostamaan muutoksenhakumenettelyä, parantamaan näytön arvioinnin laatua sekä vähentämään oikeudenkäynnistä asianosaisille ja todistajille aiheutuvia kustannuksia, ajankäyttöä ja muuta vaivaa.

Käräjäoikeusvaiheen merkitys kasvaa

Koska hovioikeus perustaa näytön arviointinsa aiempaa useammin käräjäoikeudessa tallennettuun todisteluun, käräjäoikeusvaiheen merkitys korostuu entisestään. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että käräjäoikeusvaiheessa suullisen todistelun huolellinen valmistelu ja jäsennelty vastaanottaminen saavat aikaisempaa suuremman painoarvon. Todistelu tulee vastaanottaa jäsennellysti ja kohdentaa asian ratkaisemisen kannalta keskeisiin riitakysymyksiin. Todistajien lisä- ja uudelleenkuulustelu korkeammissa oikeusasteissa on jatkossa poikkeuksellista ja vaatii perusteltuja syitä.

Mitä uudistuksesta voi seurata?

Uudistuksen tavoitteena on tehdä oikeudenkäynneistä aiempaa selkeämpiä ja tarkoituksenmukaisempia. Samalla pyritään varmistamaan, että muutoksenhakutuomioistuimilla on käytettävissään mahdollisimman luotettava kuva käräjäoikeudessa esitetystä todistelusta. Todistajien muistikuvat harvemmin paranevat vuosien päästä pidettävissä hovioikeuskäsittelyissä.

Asianosaisten ja avustajien näkökulmasta uudistus korostaa huolellisen valmistautumisen merkitystä jo käräjäoikeusvaiheessa. Kun todistajan kertomus tallennetaan, ja sitä hyödynnetään myöhemmissä oikeusasteissa, käräjäoikeudessa tapahtuvan kuulemisen merkitys on hyvin tärkeä. Koska tarve ja mahdollisuus todistajien uudelleenkuulemiseen vähenee, tämä voi nopeuttaa prosesseja ja vähentää oikeudenkäynneistä aiheutuvia kokonaiskustannuksia.

Uudistus on yksi viime vuosien merkittävimmistä todistelumenettelyä koskevista muutoksista, ja sen vaikutukset tulevat näkymään käytännössä kaikissa yleisissä tuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa. Asianajotoimisto Reims & Co Oy:n prosessioikeustiimin asianajajat on valmistautuneet huolella uudistukseen.

Kirjoittaja: Merituuli Lukkari on Asianajotoimisto Reims & Co'n osakas ja asianajaja, jonka erityisosaamista ovat riidanratkaisu sekä perhe- ja jäämistöoikeus. Hänellä on laaja kokemus myös kansainvälisistä perhe- ja perintöoikeudellisista toimeksiannoista ja työ- ja insolvenssioikeudesta.