Insolvenssioikeus

Yrittäjän palkka ja konkurssi

Yrittäjän palkka ja konkurssi

Kirjoittanut
Teemu Ylönen

28.2.2020 — Asetettaessa käräjäoikeuden päätöksellä velallinen konkurssiin, konkurssipesälle määrätään pesänhoitaja. Konkurssipesän pesänhoitajan tehtävät ovat laajat alkaen konkurssipesän omaisuuden haltuunotosta päättyen hyvässä tapauksessa jako-osuuksien maksamiseen konkurssivelallisen velkojille. Usein toki käy niin, että konkurssipesässä ei ole riittävästi varoja konkurssin jatkumiseen ns. II-vaiheeseen. Mikäli näin käy, niin konkurssi raukeaa varojen puutteen vuoksi. Tällöin velkojille ei tule lainkaan jako-osuuksia.

Yksi keskeinen tehtävä pesänhoitajalla on selvittää velallisyhtiön kirjanpitoa riittävän pitkän ajan taaksepäin sen selvittämiseksi, mihin velallisyhtiö on varojaan käyttänyt. Yksi usein esille tuleva seikka konkurssipesissä on yrittäjälle itselleen maksetun palkan suuruus ja sen määrittäminen, onko palkka ollut mahdollisesti liian suuri. Tilanne voi tällöin olla, että ylisuurella palkalla on ollut selkeä yhteys velallisyhtiön ylivelkaisuuteen tai maksukyvyttömyyteen. Yrittäjällä on toki oikeus saada korvaus työskentelystään yhtiön hyväksi, mutta konkurssitilanteessa ylisuuri palkka voi aiheuttaa yrittäjälle joko rikosoikeudellisen vastuun tai sitten siviilioikeudellisen vastuun sitä kautta, että tietyillä edellytyksillä konkurssipesä tai joku saatavansa valvoneista velkojista voi nostaa kanteen yrittäjää kohtaan ylisuurena katsottavan palkan palauttamisesta konkurssipesälle ns. takaisinsaantina. Takaisinsaantisäännöstön tarkoituksena on turvata velkojien oikeuksia tilanteessa, jossa velallinen on pyrkinyt ennen konkurssia siirtämään omaisuutta velkojien ulottumattomiin esimerkiksi itselleen maksaman ylisuuren palkan muodossa. Rikosoikeudellisen vastuun tilanteissa puhutaan normaalisti rikosnimikkeestä velallisen epärehellisyys.

Mikä on sitten sopivana katsottava palkan määrä yrittäjälle? Tähän ei ole olemassa yksiselitteistä vastausta. Oikeuskäytännössä velallisen epärehellisyyden tunnusmerkistön on katsottu voivan soveltua jo 4.600 euron kuukausittaisen bruttopalkan perusteella. On lisäksi ratkaisuja, joissa sopivaksi katsotun palkan määrä on ollut vielä pienempi. Määritettäessä sopivana pidettävän palkan määrää merkitystä on ylipäätään yhtiön liikevaihdolla ja sillä, paljonko yrittäjä yhtiönsä hyväksi työskentelee. Lähtökohtaisesti voidaan arvioida, kuinka paljon ulkopuoliselle työntekijälle maksettaisiin vastaavasta työstä. Kuitenkaan hyväksyttävän palkan määrää ei voida suoraan rinnastaa tähän. Oikeuskäytännöstä on luettavissa, että yrittäjän tulee sopeuttaa palkan määrää yhtiön taloudellisen tilanteen mukaan. Taloudellisessa kriisitilanteessa yrittäjän on tarvittaessa laskettava palkkaansa ja sopeutettava tarvittaessa yksityistaloutensa menot siten, että yrittäjä pärjää tällä pienemmällä palkalla. Velallisen epärehellisyysrikoksessa on aina huomioitava, että ylisuurena pidettävän palkan on tullut aiheuttaa velallisen maksukyvyttömyys tai ainakin oleellisesti pahentaa jo olemassa olevaa maksukyvyttömyyttä.

Mikäli konkurssipesän pesänhoitaja tai joku velkansa valvoneista velkojista on nostanut takaisinsaantikanteen yrittäjää kohtaan ylisuurena pidettävän palkan vuoksi, kanteella vaaditaan peräyttämään palkka siltä osin kuin palkkaa on pidettävä liian suurena. Jos pesänhoitaja on puolestaan laatinut tutkintapyynnön velallisen epärehellisyydestä ylisuuren palkan vuoksi ja syyte asiassa nostettaisiin, niin tuomioistuimen todetessa rikoksen tunnusmerkistön täyttyvän, yrittäjä voidaan tuomita rangaistukseen kyseisestä rikoksesta. Rangaistuksen lisäksi yrittäjä käytännössä tuomittaisiin myös vahingonkorvausvelvollisuuteen konkurssipesää tai velkojia kohtaan siltä osin kuin hänen palkkaansa on pidettävä ylisuurena.

Suosituimmat kirjoitukset

Tietosuoja

Millaista on tietosuoja-asetuksen mukainen vaikutuksenarviointi ja riskiperusteinen toiminta?

8.1.2019 — Viimeistään viime vuoden toukokuussa niin pienten kuin suurten yritysten oli tarkistettava ja tarvittaessa muutettava henkilötietojen käsittelynsä EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. Käytännössä yritykset käyttivät erittäin paljon resursseja sopimusten päivittämiseen, käsittelytoimien dokumentointiin ja asiakkaiden informoimiseen.

Työoikeus

Työsopimus ja kilpailukielto

22.1.2019 — Nykyajan työelämässä on useita haasteita, jotka koskevat niin työsuhteiden solmimistilanteita kuin toimintaa työsuhteen aikana. Erityisesti yritysten ylemmissä tehtävissä työskentelevät henkilöt kohtaavat usein kilpailevaan toimintaan ja kilpailukieltoon liittyviä ongelmatilanteita. Kilpailukieltoon liittyvät kysymykset ovat tärkeitä myös henkilöille, jotka työskentelevät asiantuntijatehtävissä tai muutoin organisaation ylemmillä portailla toimialoilla, joissa kehitys on jatkuvaa ja uuden tiedon määrä on suuri. Tässä artikkelissa käsitellään yleisellä tasolla kilpailevan toiminnan kieltoa työsuhteessa sekä kilpailukieltosopimuksen laatimiseen liittyviä perusasioita ja keskeisiä ehtoja ja edellytyksiä.

Reims & Co Helsinki

Aleksanterinkatu 15 B, 6. krs
00100 Helsinki
Suomi

Google Maps

T +358 9 622 0481
F +358 9 644 643